Nyt on lupa naida.

Se oli siinä sitten. Ripari on ohi. Viikon mittanen leiri Oivangissa, Kusamossa kaikkien nuiden ihanien isosten ja leiriläisten kans. Eilen oli konfirmaatio ja jäi kyllä aika haikea mieli. Oisin voinu vielä heleposti olla nuiden kans toisenki viikon. Kaikki ne iltaohjelmat, frankit, puppelipojat.. ikävä tuli heti ko alko miettiin. Vaikka sitä eka oli sillee että tulleko tästä nyt mittää, mutta tuli siitä. Jotenki nii tyhjä olo ko viikon oli militantti Minnan aka meijän ohjaajan komennossa. Kaikki ne virret mitä me sielä laulettiin soi nyt sen 2 viikkoa ainaki päässä. Mutta ei se haittaa! Sen verran hyviä muistoja jäi et jaan niitä varmaa keinutuolissa muksuillekki. Olihan tuola leirillä kyllä kaikkea vähemmän kivojaki juttuja...  jalan perkele murskasin semmosessa pihakeinussa. Tarpeeks kovat vauhit nii pohje tietenki litisty. On se saatana kumma ko mihinkää ei voi mennä etteikö kävis terveyskeskuksen kautta. No enpä ollu ainut joka siihen koiven litisti. Kyllä sielä vaan sattu ja tapahtu. En mie nyt voi sanoa että oisin uskoon tullu, sillä on tuo raamatun teksti vähän semmosta että jokainen käsittää sen vähä mite ite haluaa. Mutta kyllä voi sanoa että jokainen joka tuola leirilä minun kans oli nii muuttu ihmisenä. Pari semmosta oppituntia jotka tuo Minna meile pietti nii muutti meidän käyttäytymistä muita ihmisiä kohtaan. Ne tunnit ko käsiteltiin elämää, omatuntoa, itsetuntoa ja sitä kui kamalia me ollaan toisillemme. Mie eka ittekseni niitten tuntien aikana mietin että oonko mie perkele ainut joka meinaa puhjeta itkuun, mutta ehei. 12/15 tytöllä tuli itku tai vähintääki kostu silmät mutta ei vielä valtoimenaan kyyneleet valunu poskilla. Ja sama luku luultavasti pojissaki. Siinä ku kattelin muita nii huomasin että silmät kiilu, porukka katto lattiaan ja puri huulta. Kaikila järkyttävät omantunnon tuskat ja neki et ku itelle on joku sanonu pahasti. Oon ikuisesti kiitollinen Minnalle ku se pietti meille nuo tunnit. Kaikki oli toisillee heti mukavampia, ystävällisempiä ja tultii paremmin juttuun :) Rehellisesti sanoen oisin ehkä oottanu tuolta leiriltä vielä enemmän mutta tuoki jo aukas kaikkien silmät nii ei voi todellakaan valittaa. Viiminen ilta oli kyllä huippu tuola leirillä. Oltii tyttöjen kesken vesisotaa! Jumalauta mikä älynväläys :)

Tosiaan eilen oli sitte partit ko sai naimaluvan. ''Nyt on miehen otto lupa taskussa. Taino eihän siihe oo ikinä mittään lupaa tarvittu, varsiinkaan papilta.''  :D Kivat oli kemut, kukkia tuli aivan vitusti. Muuten nuo lahjat oliki sitte koruja ja rahaa. Ainii ja kysyttiin mua heti kummiksikki! :) Se vain että se on tyttö. Voi perkele sitte ku se käy riparin. Joo, ei tipu Vuittoneita tai Chanelia tältä kummitädiltä :d

 Konfirmaatio oli Rovaniemen pääkirkossa. Aattelin että no onkhan tuo vähä liian iso kirkko mutta eeei! Koko laitos oli aivan täynnä porukkaa!

 Laulettii meijän konfis lauluna Tilkkutäkki :) taptap.

 Eka ehtoollinen. Hyi että se viini. Poltti kurkussa varmaa 5 min ja se öylätti. ''Se sulaa suuhun'' joo paskat.

 On mulla muodot muumien. Tuo alba ei sitte imarrellu yhtään meikää. Varsinkaa ku oli se mekko tuola alla nii perse leveni heti..

Partit sitte in da house. Itselaukaisin on makia keksintö.

 Mie en ossaa päättää näistä kuvista kumpaa käyttäisin kiitoskuvana. Mielipiteitä kitoos!

 Mie nii rakastan tätä ristiä minkä sain porukoilta. Sain tosiaan 3 eri ristiä mutta tää on vaa hienoin.